Vuonna 480 Eaa. kuoli Siddharta Gautama, Suddhodanan prinssi sekä Buddha, valasitunut. Hänen opetuksensa jäivät kuitenkin elämään munkeista koostuvassa Sangha-yhteisössä jotka sitten levittivät näitä opetuksia sinne tänne.

 Kiinassa buddhalaisuus sekoittui paikallisiin tapoihin ja uskomuksiin, pääasiassa taolaisuuteen ja kungfutselaisuuteen jossa se kehittyi Zeniksi. Kaikki eivät tietenkään opettaneet samalla tapaa, joten ajan myötä syntyi erillisiä koulukuntia joista suurimmat olivat:

• 潙仰宗 Guíyáng

• 临济宗 Línjì

• 曹洞宗 Cáodòng

• 法眼宗  Fǎyǎn

• 雲門文偃 Yúnmén

Näistä sitten guíyáng,  fǎyǎn ja yúnmén imeytyivät línjì-koulukuntaan 900-luvulla

Kiinasta zen levisi Vietnamiin 500-luvulla jossa se taas sekoittui vietnamilaiseen uskontoon muodostaen thiền-koulukunnan.

Koreaan syntyi seon 700-900-lukujen aikana, kun korealaiset munkit lähtivät kiinaan opiskelemaan zeniä.

Japaniin zen levisi 1200-luvulla, ensin línjì-linjana tendai-munkki Eisain (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eisai) opetuksina, joista alettiin käyttää nimeä rinzai-zen, ja vain hieman sen jälkeen cáodòng-linjana Dōgenin (http://fi.wikipedia.org/wiki/D%C5%8Dgen) ajatuksista, jota alettin taas kutsumaan sōtō-zen.

 

 Zenissä opetetaan buddhaluonnosta, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa voi kokea kenshon eli valaistumisen, eikä siihen tarvita monimutkaisia riittejä tai kehon kurittamista. Se kuitenkin vaatii oikeanlaisen mielentilan, ja siihen tähdätään zazenilla. Zen kehittyi vuosisatojen aikana buddhalaisuuden ja taolaisuuden vuorovaikutuksesta. Buddhan viisauteen sekoittui kiinalaisten mestarien nokkeluus. Kun zenmestari kertoo tarinan, koanin, vaikuttaa se vilpittömän arkiselta ja mitäänsanomattomilta. Kuitenkin tarkemmin tutkailtaessa löytyy pohjalla piilevä syvempi merkitys. "Ensin vuori on olemassa. Sitten vuorta ei ole. Sitten taas on." Ajatus aukeaa kyllä kun pohtii sitä.

Toinen tapa harjoittaa zazenia, on shikantaza, eli pelkkä istuminen. Shikatanzassa on tarkoitus tyhjentää mieli kaikesta ajatuksesta, mutta samalla säilyttää tietoisuus kaikesta.

Onneksemme, ei ole tarvetta mennä japaniin asti opiskelemaan, zen kun on levinnyt myös länsimaihin 1900-luvun alussa amerikkaan, ja myöhemmin euroopaan. Nykyään amerikassa on satoja zen keskuksia, suurin osa sōtō linjaa. Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja Alankomaissa on keskuksia jotka taas seuraavat Deshimarun opetuksia.

Suomessakin pääsee zeniä harjoittamaan Kajo Zendossa (http://www.kajozendo.org/) tai Helsingin Zen Centerissä. (www.zazen.fi)